Kerttu Pietarissa

Viime viikolla sain ensimmäisen vieraan rajan takaa, kun Kerttu tuli torstaina aamupäivällä ja lähti aikaisin maanantaiaamuna. Olipa kiva päästä näyttämään Pietarin parhaat palat Kertulle! Vierailuun mahtui kaikkea upean Romeo ja Julia –baletin ja haisevan ja kuuman ruuhkabussin väliltä. Museoita, kirkkoja, aikakahviloita, hyvää ruokaa, erilaisia ravintoloita, naistenpäivä, vihainen asuntolatäti, argentiinalainen ilta kavereiden kanssa, käynti banjassa, hunaja-voiblinejä hotelliaamiaisella mutta ennen kaikkea paljon naurua ja tyhmiä juttuja.

Torstaina käytiin ensin syömässä sushia, minkä jälkeen lähdettiin Mikhailovskin teatteriin katsomaan Romeo ja Julia -balettia. Olen vain kerran aikaisemmin ollut katsomassa balettia ja olin silloin 10-vuotias, joten tämä oli kyllä todella hieno ja ainutlaatuinen kokemus. Kyllä kannatti maksaa lipuista noin 40 euroa, sillä meillä oli todella hyvät paikat eikä edessämme onneksi istunut kaksimetrisiä miehiä. Musiikki oli upeaa ja tanssi uskomattoman kaunista, joten tuntui, että esitys loppui ihan turhan nopeasti.

Perjantaina aurinko paistoi, joten lähdimme heti aamulla Iisakinkirkolle ja kiipesimme ylös torniin. Maisemat olivat jopa hienommat kuin edellisellä kerralla, koska oli paljon aurinkoisempaa. Iltapäivällä menimme yhteen lempipaikoistani täällä, aikakahvilaan. Aikakahviloissa maksetaan ainoastaan siellä vietetystä ajasta ja kahvia, teetä ja keksejä saa niin paljon kuin haluaa. Kahviloissa on todella rento tunnelma ja sinne onkin mukava mennä opiskelemaan tai lukemaan kirjaa, ja toisaalta siellä on myös todella helppo tutustua paikallisiin nuoriin. Kävimme iltapäivällä myös pyörähtämässä yliopistolla, minkä jälkeen suuntasimme asuntolaan viettämään argentiinalaista iltaa. Jostain syystä respan täti ei meinannut millään päästää Kerttua sisään, vaikka asuntolaan saa kyllä tuoda vieraita ennen puoltayötä. Lopulta löysimme yhteisen sävelen, mutta en oikeastaan vieläkään tiedä, miksi hän oli heti alusta asti niin vihainen.

Aikakahvila

Argentiinalainen ilta ja meidän kokki

Lauantaina oli naistenpäivä, joka on Venäjällä kansallinen vapaapäivä. Menimme naistenpäivän kunniaksi banjaan, joka on vähän kuin venäläinen vastine saunalle. Ihmiset menevät yleisiin banjoihin viettämään aikaa ja meilläkin vierähti siellä kolmisen tuntia. Banjassa oli tavallisen saunan lisäksi höyrysauna ja kylmävesiallas sekä oleskelutila, jossa ihmiset söivät eväitä ja joivat teetä. Kerttu ei ole kovinkaan innokas saunoja, toisin kuin minä, mutta kokemus oli meille molemmille hieno ja ainakin todella venäläinen. Sunnuntaina ohjelmassa ei ollut mitään erikoista, kiertelimme vain kaupungilla, kävimme taidenäyttelyssä ja söimme gruusialaisessa ravintolassa. Illalla istuimme ensin pari tuntia toisessa aikakahvilassa ja loppuillasta menimme vielä vaihtarikavereiden kanssa kaljalle lähipubiin.

Kamerasta löytyneiden kuvien perusteella emme oikeastaan tehneet viikonlopun aikana mitään muuta kuin söimme, joten lopuksi vielä kuvakollaasi "Kerttu syömässä".